Trollkongen Lys
|
Kai kaikilla pitää yksi rokkitukka olla? Mielestäni pitää. Henkka oli asiasta eri mieltä, mutta saapuessaan Vinhakulmaan, vei tämä punkkaripeikko vannoutuneen hevimiehenkin sydämen. Ehkä tässä hevosessa oli jo varsana enemmän asennetta kuin kaikissa Vinhakulman welshponeissa yhteensä, ehkä se on katu-uskottavampi kuin pinkkeihin puetut lastenponit. Kuka tietää, mutta aikamoinen parivaljakko tuli miehestä ja pystytukasta.
Trollkongen Lys syntyi niinkin kaukana kuin Lapissa, Valokylän Tallilla. Se on erittäin rodunomaisen emänsä ja peikkomaisen isänsä ensimmäinen jälkeläinen ja sille etsittiin juuri sitä oikeaa kotia. Mikä tuuri meillä kävikään, kun peikkokuningas sai muuttaa meidän luokse etelään.
Isälinjansa mukaan Trollkongeniksi nimetty pystytukka on luonteeltaankin melkoinen kuningas. Paitsi, että se kuvittelee sulattavansa kaikkien neitojen sydämet, on se myös melkoinen kahlekuningas. Mikään ei vedä Kunkkua yhtä pahasti puoleensa kuin kauravaraston lukon numerokoodin arvoitus tai mehukkaat ruohotupsut teiden varsilla. Vaikka Kunkku on melko levoton sielu, saa sen parkkeerattua mihin vain jos maassa vain on ruohoa natustettavaksi.
Kunkku on hoitaessa melko rasittava tapaus. Jos sitä ei ole sidottu kiinni, yrittää se taatusti luikahtaa ovesta ulos aina, kun mahdollisuus tulee. Yrittää se toki, vaikka naru olisi tukevasti tolpassa kiinni, ennen kuin tajuaa, ettei pääse mihinkään. Kun Kunkun karsinaan menee, on se ensimmäisenä hyppäämässä syliin. Ei auta, vaikka sen kovaan kalloon on monesti taottu, ettei ole soveliasta jyrätä ketään. Tämä on yksi monista syistä, miksi Kunkkua ei hoida pienimmät hoitajatyttöset. Pahapäinen ori ei missään nimessä ole, se vain tahtoisi mennä ja tulla oman mielensä mukaan.
Kaiken kaikkiaan kovapäisyydestä on myös hyötyä. Kunkku ei hevillä traumatisoidu, eikä sen kanssa sen puolesta voi tehdä kamalasti virheitä. Se ei ota nokkiinsa, jos sitä vähän kovemmilla sanoilla ja eleillä komentaa. Eikä sitä oikeastaan hetkauta mikään ulkopuolinen yllättävä ääni taikka muu herkempiä kaviokkaita säikäyttävä asia. Kunkun suonissa virtaa viikinkien sotaratsujen veri - se on jopa tyhmänrohkea, aina valmis toimintaan ja ehdottoman luotettava. Mikä on huippujuttu, sillä siihen sattui tykästymään hevosista hieman tietämättömämpi Henkka. En ole toki tohtinut sanoa, että on se Kunkku kaikesta asenteellisuudestaan huolimatta ihan helkkarin söpö ilmestys, eikä kaksikkoa ole suotu kummoisella katu-uskottavuudella, vaikka ne niin luulevatkin.
Ratsastaessa Kunkku on kova poika kipittämään. Eniten treeniä se onkin vaatinut juuri rentouden ja pidemmän askeleen kanssa. Mikään eteenpäin puskettava pullataikina Kunkku ei siis ole, mutta sen oma moottori tarvitsee hieman tukea käynnistyäkseen. Oikeinpäin rullaillessaan Kunkku on mainion näköinen ja tuntuinen ratsu, jolla on pehmeät askeleet ja hyvä tasapaino. Helpon A:n kuviot se taitaa lisättyä ravia lukuunottamatta oikein näppärästi. Lisättykin menee, mutta Kunkku ojentelee koipiaan vähän liian vähän saadakseen siitäkin osiosta hyvät pisteet.
Esteillä oria johtaa vauhti ja kuumuus. Sen isälinjan tulenkatkuinen luonteenlaatu tulee ehkä parhaiten esiin juuri estekentillä, eikä aloittelijalla ole mitään asiaa Kunkun selkään hyppyaikeineen. Kunkku nostaa kierroksia, puskee kuin höyryjuna ja päättäisi mielellään itse sopivimman tahdin. Joka on pääsääntöisesti aina kovaa ja korkealta. On Kunkun nähty keulivankin protestina ratsastajan hidasteluyrityksille. Kovahermoisella ratsastajalla Kunkun toimintaan saadaan jonkin verran tolkkua. Se malttaa kuunnella ja jopa noudattaakin selästä tulevia ohjeita. Kovaa se silti mielellään menee, mutta pääsääntöisesti ainakin suht hallitun näköisesti. Hyppytyyli Kunkulla on hyvinkin ilmava ja sen kanssa onkin keskitytty hyppyjen taloudellisuuteen ja pituuteen korkeuden sijasta.
Maastoratsuna Kunkku sen sijaan on hauska veijari. Se maastoilee yksin taikka ryhmässä - mieluiten ei tammavoittoisessa ryhmässä, ellei Kunkku ole vetohevosena. Sen kanssa voi mennä maastoon ilman satulaa rennosti käppäilemään tai baanata hiekkateitä hippulat vinkuen.
Trollkongen Lys syntyi niinkin kaukana kuin Lapissa, Valokylän Tallilla. Se on erittäin rodunomaisen emänsä ja peikkomaisen isänsä ensimmäinen jälkeläinen ja sille etsittiin juuri sitä oikeaa kotia. Mikä tuuri meillä kävikään, kun peikkokuningas sai muuttaa meidän luokse etelään.
Isälinjansa mukaan Trollkongeniksi nimetty pystytukka on luonteeltaankin melkoinen kuningas. Paitsi, että se kuvittelee sulattavansa kaikkien neitojen sydämet, on se myös melkoinen kahlekuningas. Mikään ei vedä Kunkkua yhtä pahasti puoleensa kuin kauravaraston lukon numerokoodin arvoitus tai mehukkaat ruohotupsut teiden varsilla. Vaikka Kunkku on melko levoton sielu, saa sen parkkeerattua mihin vain jos maassa vain on ruohoa natustettavaksi.
Kunkku on hoitaessa melko rasittava tapaus. Jos sitä ei ole sidottu kiinni, yrittää se taatusti luikahtaa ovesta ulos aina, kun mahdollisuus tulee. Yrittää se toki, vaikka naru olisi tukevasti tolpassa kiinni, ennen kuin tajuaa, ettei pääse mihinkään. Kun Kunkun karsinaan menee, on se ensimmäisenä hyppäämässä syliin. Ei auta, vaikka sen kovaan kalloon on monesti taottu, ettei ole soveliasta jyrätä ketään. Tämä on yksi monista syistä, miksi Kunkkua ei hoida pienimmät hoitajatyttöset. Pahapäinen ori ei missään nimessä ole, se vain tahtoisi mennä ja tulla oman mielensä mukaan.
Kaiken kaikkiaan kovapäisyydestä on myös hyötyä. Kunkku ei hevillä traumatisoidu, eikä sen kanssa sen puolesta voi tehdä kamalasti virheitä. Se ei ota nokkiinsa, jos sitä vähän kovemmilla sanoilla ja eleillä komentaa. Eikä sitä oikeastaan hetkauta mikään ulkopuolinen yllättävä ääni taikka muu herkempiä kaviokkaita säikäyttävä asia. Kunkun suonissa virtaa viikinkien sotaratsujen veri - se on jopa tyhmänrohkea, aina valmis toimintaan ja ehdottoman luotettava. Mikä on huippujuttu, sillä siihen sattui tykästymään hevosista hieman tietämättömämpi Henkka. En ole toki tohtinut sanoa, että on se Kunkku kaikesta asenteellisuudestaan huolimatta ihan helkkarin söpö ilmestys, eikä kaksikkoa ole suotu kummoisella katu-uskottavuudella, vaikka ne niin luulevatkin.
Ratsastaessa Kunkku on kova poika kipittämään. Eniten treeniä se onkin vaatinut juuri rentouden ja pidemmän askeleen kanssa. Mikään eteenpäin puskettava pullataikina Kunkku ei siis ole, mutta sen oma moottori tarvitsee hieman tukea käynnistyäkseen. Oikeinpäin rullaillessaan Kunkku on mainion näköinen ja tuntuinen ratsu, jolla on pehmeät askeleet ja hyvä tasapaino. Helpon A:n kuviot se taitaa lisättyä ravia lukuunottamatta oikein näppärästi. Lisättykin menee, mutta Kunkku ojentelee koipiaan vähän liian vähän saadakseen siitäkin osiosta hyvät pisteet.
Esteillä oria johtaa vauhti ja kuumuus. Sen isälinjan tulenkatkuinen luonteenlaatu tulee ehkä parhaiten esiin juuri estekentillä, eikä aloittelijalla ole mitään asiaa Kunkun selkään hyppyaikeineen. Kunkku nostaa kierroksia, puskee kuin höyryjuna ja päättäisi mielellään itse sopivimman tahdin. Joka on pääsääntöisesti aina kovaa ja korkealta. On Kunkun nähty keulivankin protestina ratsastajan hidasteluyrityksille. Kovahermoisella ratsastajalla Kunkun toimintaan saadaan jonkin verran tolkkua. Se malttaa kuunnella ja jopa noudattaakin selästä tulevia ohjeita. Kovaa se silti mielellään menee, mutta pääsääntöisesti ainakin suht hallitun näköisesti. Hyppytyyli Kunkulla on hyvinkin ilmava ja sen kanssa onkin keskitytty hyppyjen taloudellisuuteen ja pituuteen korkeuden sijasta.
Maastoratsuna Kunkku sen sijaan on hauska veijari. Se maastoilee yksin taikka ryhmässä - mieluiten ei tammavoittoisessa ryhmässä, ellei Kunkku ole vetohevosena. Sen kanssa voi mennä maastoon ilman satulaa rennosti käppäilemään tai baanata hiekkateitä hippulat vinkuen.
sukutaulu ja jälkeläiset
|
|
sukua 2 polvea
ISÄLINJA: Derian Trollgutt - Trollenprins
EMÄLINJA: Kurjen Grimeria - Nordlie Dagny
ISÄLINJA: Derian Trollgutt - Trollenprins
EMÄLINJA: Kurjen Grimeria - Nordlie Dagny
JÄLKELÄINEN (tiedot)
|
emä
|
saavutukset
|
näyttelymenestys ja meriitit
28.7.2019 NJ: Adinan ponitila - irtoSERT (päätuomari: Jannica)
12.11.2019 NJ: Susiraja - BIS1 MVA-SERT (päätuomari: Lissu T.) 25.11.2019 NJ: Hornanhovi - BIS3 MVA-SERT (päätuomari: Sorel) Hevoskantakirjan marraskuun 2019 kantakirjaustilaisuus:
20 + 20 + 20 + 20 = 80p. KTK-I |
kilpailukalenteri
ERJ - sijoituksia 24, joista voittoja 2
12.11.2019 - ERJ - 90cm - Cadogan Ponies - 4/30
15.11.2019 - ERJ - 90cm - Cadogan Ponies - 4/30 18.11.2019 - ERJ - 90cm - Cadogan Ponies - 2/30 21.11.2019 - ERJ - 90cm - Cadogan Ponies - 2/30 26.11.2019 - ERJ - 90cm - Cadogan Ponies - 2/30 27.11.2019 - ERJ - 90cm - Cadogan Ponies - 5/30 29.11.2019 - ERJ - 90cm - Cadogan Ponies - 2/30 29.11.2019 - ERJ - 90cm - Cadogan Ponies - 5/30 06.04.2020 - ERJ - 80cm - Koistila - 1/28 17.04.2020 - ERJ - 80cm - Koistila - 4/28 02.06.2021 - 70cm - Brynhild - 4/29 04.06.2021 - 70cm - Brynhild - 2/29 08.06.2021 - 70cm - Brynhild - 4/29 10.06.2021 - 70cm - Brynhild - 1/29 10.06.2021 - 70cm - Brynhild - 3/29 01.02.2022 - 80cm - Breawa - 3/50 08.02.2022 - 80cm - Breawa - 6/50 03.06.2022 - 90cm - Hiivurin suomenhevoset - 3/60 09.06.2022 - 90cm - Hiivurin suomenhevoset - 7/60 14.06.2022 - 90cm - Hiivurin suomenhevoset - 5/60 |
16.06.2022 - 90cm - Hiivurin suomenhevoset - 3/60
16.06.2022 - 90cm - Hiivurin suomenhevoset - 4/60 19.06.2022 - 90cm - Hiivurin suomenhevoset - 6/60 24.06.2022 - 90cm - Hiivurin suomenhevoset - 2/60 |
VIRTUAALIHEVONEN - A SIM-GAME HORSE
kuvat: VRL-14207
kuvat: VRL-14207